Osallistuin tänään Etelä-Savon kauppakamarin tilaisuuteen, jossa keskusteltiin osaamisen kehittämisestä ja erityisesti kansainvälisen osaamisen saamista ja säilyttämistä maakunnassamme. Omassa puheenvuorossani toin esille, että jos haluamme ihmisten tuntevan itsensä tervetulleiksi ja viihtyvän täällä, meidän kaikkien täytyy edistää viestimistä ja toimimista myös muilla kielillä kuin suomeksi – vähintäänkin siis englanniksi.
Muista maista tulevat ihmiset eivät ainakaan heti aluksi osaa niin paljon suomea, että voisivat käyttää palveluita ja osallistua yhteisölliseen toimintaan, jos kaikki tapahtuu vain suomeksi. Tällä hetkellä kuitenkin sekä julkiset organisaatiot että yritykset viestivät lähes pelkästään suomeksi ihan kaikesta.
Tiedän omasta työstäni, että useammalla kielellä viestiminen vaatii jonkin verran lisää resursseja, mutta toivoisin, että se voitaisiin nähdä myös kannattavana sijoituksena kun halutaan sekä kansainvälisiä asukkaita että matkailijoita maakuntaamme. Myönteisenä esimerkkinä mainitsin Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelut,j oiden toimijat (esim. museot) viestivät paljon englanniksikin.
Sain kiitosta puheenvuorostani ja kukapa tietää, ehkä seuraava keskustelutilaisuus voisikin olla englanniksi? Jos haluamme tietää, mikä saisi esimerkiksi Xamkin ja Aallon korkeakouluopiskelijat jäämään valmistumisensa jälkeen tänne, meidän kannattaisi kutsua heidät keskusteluun mukaan.
Olen muuten saanut englanninkieliseen vaalimainokseeni somessa kriittisen kommentin siitä, miksi mainostan englanniksi – haluanko kenties vain brassailla kielitaidollani, kun “kaikkihan täällä puhuu suomea”. Tämä ehkä kertoo juuri sen, miksi näistä asioista pitääkin puhua. (Vaalimainoksessa on muuten vain muutama sana tekstiä, joten ei se kovin hyvä meriitti kielitaidon osalta edes olisi. 
)
)
Kuvassa poseeraan pääkirjaston edessä aiemmin keväällä – myös kirjasto on yksi englanniksi hienosti viestivistä organisaatioista.